torstai 8. huhtikuuta 2010

Tästä se lähtee

Asensin eilen Linuxin kotikoneeseen tällä kertaa tositarkoituksella. Olen Linuxeja asennellut aiemminkin muutamaankin otteeseen, mutta en ole vielä aiemmin ihan tosissani asentaa Linuxia niin, että en käyttäisi kuitenkin rinnalla Windowsia "oikeana" koneena.

Olen käyttänyt aiemmin Linuxia lähinnä nettiserverinä yms. Nyt olisi tarkoitus käyttää Linuxia ihan kaikkeen mahdolliseen kuvankäsittelystä nettisivujen tekoon, musiikin tekoon, surffailuun, kirjoittamiseen, animaatioihin, videoihin, dvd:n polttamiseen, grafiikkaan, KAIKKEEN!!!

Valitsin alustaksi Ubuntun, koska minulla oli eniten kokemusta Debian-pohjaisista systeemeistä ja olin Xubuntua käyttänyt töissäkin ihan hyvällä menestyksellä. Ubuntu on käsittääkseni kaikkein käytetyin Linux ja mainostaa itseään helppokäyttöisenäkin. Kun en keksinyt mitään erityistä syytä miksi haluaisin jonkun muun Linuxin, niin valitsin sitten vain tuon. Asensin englanninkielisen version, kun olen vain tottunut käyttämään koneita enimmäksen englanniksi historiallisista syistä.

Rautana toimii 2,8GHz P4 kone 2 Gb rammilla, kolmella kovalevyllä ja dvd-polttimella.

Lisäksi koneessa on M-Audio Audiophile pci-äänikortti joku pci-väyläinen firewire-kortti, Lexmark-monitoimikone ja kameroita ja videokameroita ja muuta tauhkaa.

Asensin Linuxin tyhjälle kovalevylle ja jätin 2 vanhaa Windows-levyä koneeseen. Homma toimi ihan hienosti. Latailin kaikenmaailman päivityksiä ja softia eilen, enpä juuri muuta.

Tänään keksin tutkailla toimisivatko äänet, no eivätpä toimineet. Olin unohtanut pistää biosista emolevylle integroidun äänikortin pois päältä ja Ubuntu halusi tietty käyttää juurikin sitä paremman M-Audio äänikortin sijaan. Disabloin kortin ja googlettelin, mutta en pikaisesti saanut M-Audio-korttia toimimaan. Linux kyllä tunnistaa sen, mutta mitään ei kuulu.

Päätin kokeilla OSSv4-ääniajureita, kun joku niitä jossain vouhkasi. Löysin tämmöiset ohjeet:
http://martinbaselier.wordpress.com/2009/07/25/how-to-switch-from-alsa-to-ossv4/
Ekaksi yritin vain ladata ajurit ja katsoa josko ne toimisivat tuurilla, eivät toimineet.

Sitten totesin että pitää varmaan ottaa vanha kunnon RTFM käyttöön ja lukea niitä pahuksen manuaaleja. Manuaalit olivat harmillisen pitkät ja vaativat kaikenlaista omituista, mitä aloin epäillä muistavani, joten päätin printata ohjeet.

Löysikö Ubuntu printterini? No ei tietenkään. Pikaisen googletuksen jälkeen löysin kuitenkin ajurit, jotka alkoivat jopa automaattisesti asentua, mutta eivät kumminkaan toimineet. Asennusohjelma olisi halunnut käyttää superuser-tilaa ja oletuksena Ubuntu ei minulle sellaisia oikeuksia edes antanut, joten piti purkaa paketti levylle ja ajaa sama ohjelma SUDO-käskyllä. Jos en olisi sattumalta aiemmin tiennyt SUDOsta ja siitä että että tuommoiset .sh tiedostot pitää ajaa ./jokutiedosto.sh -käskyllä, niin olisivat taineet jäädä ajurit asentamatta. Mutta koska olen niin häikäisevän kokenut Linux-käyttäjä, niin sain ajurit asennettua ja dokumentit printattua. Printterin ajurit löysin muuten hämmentävästi ranskankieliseltä sivustolta (enkä siis osaa ranskaa yhtään) linkitettynä käännöskoneen läpi.

Lexmark X4650 ajurit Ubuntulle
http://support.lexmark.com/index?page=recommendedDownloads&locale=EN&productCode=LEXMARK_X4650&segment=DOWNLOAD&userlocale=EN_US#2

Nyt kyllä tästä huikeasta printterimenestyksestä humaltuneena taidan jättää asentelut tältä päivää ja jatkaa huomenna äänikortin ajureiden säätämistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti